”I want to ride my bicycle, I want to ride my bike”

Siirtyessäni treenaamaan triathlonia varten, suurimmat kysymykset liittyivät pyöräilyyn. Toki olin satulan selässä viettänyt hetken jos toisenkin, mutta maantiepyöräily oli minulle täysin uusi alue. Maastopyöräilyn harrastajana olin kieltämättä hivenen ennakkoluuloinen maantiepyöräilyä kohtaan; miksi ajaa sileällä asfaltilla kohdaten autoilijoiden vihareaktioita, kun voi rymytä metsässä, väistellä puunrunkoja, hyppiä juurakoiden ja kivien yli ja palata naama ravassa kotiin.

 

Alusa pyörän hankinta aiheutti päänvaivaa, täysiverinen tri-pyörä vai maantiepyörä. Tai pärjäisikö aluksi cyclolla? Useampi kuukausi meni internetiä selaillessa, mutta loppujen lopuksi asia ratkesi hyvinkin perinteisellä tavalla, menin Puhoksen Velo & Oxygeniin, josta katsottiin itselle sopiva fillari. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sain asiantuntevaa palvelua ja samalla pääsin varmistamaan että rungon koko ja mitoitukset sopivat itselleni. Päädyin lopulta maantiepyörään, ajattelin sen olevan hivenen tri-pyörää monipuolisempi ja tähän mennessä en ole katunut päätöstäni. Jatkossa voi sitten hankkia oikean määrän pyöriä.

Rule #12// The correct number of bikes to own is n+1.
While the minimum number of bikes one should own is three, the correct number is n+1, where n is the number of bikes currently owned.
This equation may also be re-written as s-1, where s is the number of bikes owned that would result in separation from your partner.

Ensimmäinen fillarilenkki yllätti täysin, maantiepyöräilijät tervehtivät toisiaan! Hämmentävää, tämähän on jotenkin sosiaalista touhua.

Rule #43 // Don’t be a jackass. But if you absolutely must be a jackass, be a funny jackass. Always remember, we’re all brothers and sisters on the road.

Kun ensimmäiset lenkit oli tehty, vaihteiden vaihtaminen sujui ilman että sitä tarvitsi erikseen pahemmin miettiä, alkoi kroppakin tottumaan uuteen lajiin. Pyöräily mahdollistaa aika nopeasti pidemmät lenkit, ja pikkuhiljaa aloin ymmärtää, että nälkä lenkin loppuvaiheessa kertoi energian vähyydestä, joten siihen kannatti kiinnittää huomiota.

Rule #91 // No Food On Training Rides Under Four Hours.

Samalla tuli testattua triathlonia varten energiahuoltoa, ja säännöllisen energian nauttimisen hyvät puolet tuli opittua kantapään kautta.

Toinen asia minkä huomasin nopeasti, pukeutumiseen kannattaa kiinnittää huomioita. Juostessa kymmenen astetta on sortsikeli, mutta maantiepyöräilyssä sama lämpötila tuntuu lähes arktiselta kylmyydeltä. Pukeutumisen suhteen pyöräily ei ollutkaan mikään sinnepäin-laji, vaan siinä(kin) on lukematon määrä asioita jotka voi tehdä väärin. Luin Fillari-lehden threadia pyöräilyetiketistä, ja löysin aika monta virhettä omasta pukeutumisesta, joten päätin lopettaa lukemisen. Tieto lisäsi tuskaa merkittävissä määrin.

Sen lisäksi että olin rikkonut pukeutumiseen liittyvää koodistoa, opin myös muita oleellisia asioita, kuten venttiilinhattuja ei pidä käyttää (Rule #60), vararenkaat, työkalut, pumput pitää kuljettaa pyöräilypaidan taskussa (Rule #31), ei aerobareja (Rule #54) ja pyöräilyvaatteet päällä ei juoda soijalattea.

Rule #56 // Espresso or macchiato only.

When wearing cycling kit and enjoying a pre or post ride coffee, it is only appropriate to drink espresso or macchiato. If the word soy/skim latte is heard to be used by a member wearing cycling apparel, then that person must be ceremonially beaten with Co2 canisters or mini pumps by others within the community.

Aika nopeasti aikaisemmat ennakkoluulot maantiepyöräilyn tylsyydestä karisivat. Lähiseutu on tullut tutummaksi, juostessa tulee harvoin tehtyä sadan kilometrin lenkkejä, pyöräilyn avulla ympäristö on avartunut uudella tavalla. Kun omalla lihasvoimalla etenee neljääkymppiä tunnissa, fiilis on mahtava, siihen ei maastopyörällä helposti pääse ja alamaissa mennään vielä kovempaa.
Rule #93 // Descents are not for recovery. Recovery Ales are for Recovery
Myöskään autoilijoiden käyttäytymisestä ei ole ollut juurikaan moittimista, lukuunottamatta yhtä kolaria jossa testattiin fillarirungon kestävyyttä (ei kestänyt) sekä yksinäistä mopoautoilijaa joka huuteli jotain mitä en kuullut (kehui? kannusti?).
Runko meni särki

Runko meni särki

Kaikenkaikkiaan hieno laji. Tämän myötä myös kilpapyöräily on avautunut täysin uudella tavalla ja ymmärrys lajin kovuutta kohtaan on kasvanut. Armoton laji, jossa on valitettavasti myös kaikkien tuntemia lieveilmiöitä. Lajista kiinnostuneiden kannattaa myös lukaista hieno Tyler Hamiltonin The Secret Race jossa kerrotaan minkälaista on olla osana kilpatallia.

Pitkässä juoksussa fillarointi on leppoisa ja rento harrastus joka käy lenkki lenkiltä helpommaksi.

Rule #10// It never gets easier, you just go faster.
Huomaa venttiilinhatut, poljinten väärä asento ja silti hymyillään

Huomaa venttiilinhatut, poljinten väärä asento ja silti hymyillään

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s